maaliskuuta 25, 2011

Jetlag, mikä? ULOS!

Osaka on kaunis. Oikeasti. Viiden jälkeen iltapäivällä alkaa pimenemään ja siis ai että.. Voin vaan yrittää kuvailla niin neonvalojen määrää ja loistetta, kuin tunnelmaakin siellä kaduilla, ihan arkenakin. Naureskelin just Kristalle sitä, kun Suomessa yks lauantai-ilta tulin siskolta kotiin keskustan kautta, eihän siellä ollu kuin pari kurdia ja paikallinen pullomummeli.

Anywayyy
Suunnattiin jo ekana iltana ulos, itselläni tietysti mielessä neonvalojen kuvaaminen. ü Käytiin tällöin myös ekaa kertaa kaupassa, joka oli kuumottavaa :D voin kertoo, että se miten kohteliaasti täällä asioidaan on mielettömän hienoa mun mielestä. Toki junttina suomalaisena en vieläkään varmasti osaa toimia tilanteen mukaan parhaiten hehe.. Yritystä löytyy kuitenkin! Kyllä se siitä (tätä hoen ittelleni pään sisällä)











ps. Ei, me ei käytetä näitä vessoja.
ü

Japani - eriparisuuden maa

hehe ekat näkymät ü
Ensivaikutelma Japanista oli odotettua parempi. Oon huomannut nyt tässä kuluneiden päivien aikana, et miten negatiivisin odotuksin olin oikeesti lähteny matkaan, johtuen luultavasti muiden ihmisten kuumotteluista ja äskettäisistä kamalista tapahtumista Japanissa.
 So far ainoa negatiivinen asia mistä voin mainita on putket meiän hotellihuoneen vessassa, joista tipahtaa äänekkäästi muiden asukkaiden tarpeet alas.

Junaan päästyämme, kateltiin kikseissä maisemia ja siitä hetkestä lähtien, kun näin ekaa kertaa todellatodellatodella tiheään rakennettuja asumuksia, niin mielessä on pyörinyt tasan yksi lause niistä:
Japani on eriparisuuden maa. Jokainen asumus on erilainen, jotkut talot ovat kuin suoraan itä-helsingin slummeista, kun taas naapurista saattaa hyvinkin löytyä tarkkaa arkkitehtuurin luomusta.. Se on mielenkiintoista ja jokseenkin todella omituista.



Nämä kuvat on siis otettu junasta matkalla kohti Hotelliamme, joka sijaitsee Shin-Imamiyassa, pari pysäkkiä Nambasta, siis Osakan menomestasta ;) Junamaisemaa kehystivät usvaiset ja kauniit vuoret.

Welcome to Osaka

Saanpas nyt aikaiseksi kirjotettua blogiin :)

Istuskelen meidän supersiistin hotellihuoneen lattialla, Krista makaa sängyllä ja nukahtaa kohta, kello lähenee keskiyötä. Ollaan nyt vähän kahden vaiheilla, että kävästäänkö tossa tien toisella puolella olevassa Lawson kaupassa hakemassa keikkalippuja Alsdeadin Nagoyan keikalle, kyllä, se on yhtä raskasta miltä kuulostaakin.^^

Lentomatka Osakaan sujui jokseenkin nopeasti, ei valitettu paljoa sen about 10h aikana ;) propsit siis siitä.
Aa no siinähän ei ollu vaikutuksena se et meillä oli business -luokan tuolit ja hienoudet (ruokaa lukuunottamatta.) ü
 Vaikea kyl uskoo, että se lentokoneruoka yhtään sen herkumpaa siellä kalliimmilla paikoillakaan on.






juu.. kristan erikoisherkut ovat siis nuo ilmiselvät lihapullat ja perunamuussi, mä puolestaan valitsin kanaa ja pastaa. Mukana sain spessua juustoa ja... noria eli merilevää. sllurpsis.

jälkkärinä mulla oli:


Jos jotkut mun ikäluokkalaiset muistaa miltä 4.lk itsenäisyyspäivätanssien Suomi -leivos maistui, niin pääsinpäs onnekkaana kokemaan sen makuelämyksen uudestaan!

Pakkausmateriaaleja ei lentokoneessa(kaan) säästelty:


Kateltiin matkan aikana Tom&Jerry:ä ja Black Swan, joka kyllä päihitti odotukset, oli tosi hieno!

:DDD ei muuten nukuttu minuuttiakaan lennon aikana, meanwhile behind us jonkun unenlahjat ehkä saatto vähän luoda kateutta ilmaan.

Aika kului ja sitten:

Tervetuloa Japaniin.